Kessukeskustelufoorumi

[Outi]

Pitää laittaa tännekin, kun tänään meillä oli vähän vaativammat olosuhteet jäljestykseen. Ensinnäkin verta oli varsin niukalti mukana -ja siitä vähästäkin huomasin purkin metsässä aukaistessani tehneeni "verilettuja" mikrossa ennen lähtöä... Jäljet merkkasin ja veretin kuitenkin hieman kitsastellen. Juuri kun sain herkut toisen jäljen loppuun alkoi satamaan Kolmen tunnin ajan jäljet sitten likosivat sateessa ennen kuin tultiin koirien kanssa -enpä tiedä kuinka paljon se jälkiin vaikutti, mutta ei se varmasti niitä parantanutkaan.

Molemmat pojat selvisivät hommasta kuitenkin asiallisesti. Oskulla on edelleen paljon vauhtia, mutta suurin tohtotus keskittyy jo jälkeen ja sillä kovaa etenemiseen.

Nika menee huomattavasti rauhallisemmin. Nyt hieman haastavammalla jäljellä Nika alkoi selvästi tekemään siksakkia jäljen yli -tarkasteli selvästi jäljen "reunoja". Aiemmin on mennyt tosi tarkkaan jäljen päällä. Tosi hyvin jaksoi keskittyä ja etsiä jäljen muutamassa kohdassa uudestaan kun putosi kyydistä.

Näyttää tätä syksyä vaan jatkuvan -hyviä mahdollisuuksia jäljen tekoon vielä mukavasti jäljellä
_________________
Outi Hälli -75
Giltsun Bronco "Osku" -01
Blue Nikabrik v.d. Aviflora Hof "Nika" -04
Pes Anserinus DorisDandelinDD "Doris" -03; yhteisomistuksessa

[Pirre]

Sehän oli jo aika haastava jälki aloitteleville koirille . Ja hienosti näytti sujuvan!

Olen huomannut sadekelillä saman ilmiön. Ilmeisesti sade roiskuttaa verta laajemmalle alueelle, joilloin koira joutuu enemmän varmistelemaan hajuvanan reunoja.

Maunokin yllätti hiljattain nenänkäytöllään. Olin tehnyt viisi päivää aiemmin metsään jäljen. Olin jo kokonaan unohtanut koko asian kun olimme samassa metsässä seuraavan kerran lenkillä. Jossain vaiheessa aloin ihmetellä miksi Mauno paineli pusikossa nenä maassa. Sitten vasta tajusin sen löytäneen vanhan jäljen. Lähdin perään kävelemään, ja Mauno jäljesti koko jäljen virheettömästi loppuun saakka. Kyllä noilla koirilla vaan on ihmeellinen hajuaisti !
_________________
Pirre Puronvarsi
Storywood kennel
Kessut: Mauno -05, Mila -06, Aida -07, Solo -11 ja Misty -11
Mummolan kessut: Cola -03 ja Maikki -11

[Outi]

Juu, tuohon samaan "ilmiöön" olen törmännyt, kuin mitä Pirre kertoi Maunon kanssa. Minähän teen jälkiä samaan maastoon kuin mitä sitten kuljetaan koirien ja hevosen kanssa myöhemminkin. Pojat käyvät tarkistamassa muutaman päivän vanhan jäljen useinkin Hieman vaan säälittää, kun ei siellä jäljen päässä enää mitään palkkaa ole -vaan ehkä on sitten hauskaa muuten.
_________________
Outi Hälli -75
Giltsun Bronco "Osku" -01
Blue Nikabrik v.d. Aviflora Hof "Nika" -04
Pes Anserinus DorisDandelinDD "Doris" -03; yhteisomistuksessa

[Outi]

Kun lumet ovat jo hyvin sulaneet ja metsäkin valtaosin kuivunut kulkukelpoiseen kuntoon, niin nostetaanpa tätä aihetta hieman.

Osallistuin tänään Etelä-Hämeen Kennelpiirin järjestämään MEJÄ-koulutukseen. Päivä oli tarkoitettu aloittelevien koiranohjaajien tietoiskuksi ja portiksi lajin pariin -tarkoituksena oli siis kouluttaa ohjaajia ja koirat jätettiin kotiin.

Aamulla kun saavuin koulutuspaikkana toimivalle metsästysseuran majalle ja vastaan tuli vaan hienoihin eräasuihin ja vaelluskengiin pukeutuneita ihmisiä, joiden puheenaiheet liikkuivat lähinnä erilaisten metsänelävien ampuilussa, mietin jo, että jopa olen kessuliivini kanssa eksynyt outoon joukkoon. Eikun kuitenkin eturiviin istumaan ja kuuntelemaan

Meille kerrottiin hieman koko lajin taustoja, näytettiin sopivia varusteita, käytiin lävitse verijäljen tekoa ja varsin tarkasti myös MEJÄ-kokeen järjestelyitä ja siihen liittyen koiran ohjaajan osuutta. Hieman vielä saimme suunnistuksen perusoppia. Itselleni suurinta antia oli kokeen kulusta ja siihen liittyvistä valmisteluista kertominen -kouluttajamme olivat kaikki MEJÄ ylituomareita, joten hyvin tiesivät tämän puolen.

Lounaan jälkeen meidät jaettiin ryhmiin ja painelimme metsään. Järjestäjien puolesta oli ryhmän vetäjäksi varattu tuomarismiehiä sekä hyvin kokeneita harrastajia -mistä niitä riittikin niin paljon, että liki 30 kurssilaista saatiin jaettua 3-4 hengen ryhmiin. Saimme siis käytännön opastusta suunnistukseen ja kaikkeen jäljen tekoon ja merkitsemiseen liittyvään oikein kädestä pitäen. Itselleni sattui mukava porukka -nuori pariskunta, joilla oli borderterriereitä ja jotka olivat MEJÄ hommassa aivan yhtä vasta-alkajia kuin minäkin. Hienosti kumminkin rämmimme metsässä hieman lyhennetyn avoimen luokan jäljen verran. Suunnistimme, merkitsimme, veretimme ja muutimme merkit piilomerkeiksi -ihan kuin olisimme tehneet jälkeä koetta varten. Samalla meidän selvästi kokenut "ryhmänjohtajamme" kertoili käytännön neuvoja kaikkeen asiaan liittyvään -ihan metsässä liikkumisesta, jäljen piilomerkinnän kautta, jäljen opastukseen ja koiran ohjaamiseen jäljellä. Itse opin hurjasti jäljen opastamisesta toiselle koirakolle ja tuomarille sekä siitä mitä oman koiran kanssa saa ja pitää jälkeä ajaessa tehdä.

Saatuamme jälkemme valmiiksi, aloimme ihmettelemään, jotta ei puutu kuin koira. Järjestäjän puolesta oli mukana kourallinen kokeneita koiria näyttämässä mallia, mutta ei sellaista meille sattunut kohdalle. Hetken tilannetta pohdittuamme, tuli mieleeni, jotta Nika ei ole kuin 20 minuutin ajomatkan päässä -ihan alkava koirahan se on, mutta ehkä tyhjää parempi. Seuraavaksi soittoa kotiin ja Nikan tilaus paikalle. Siinä vaiheessa, kun meillä oli kessu jälkiliinan päässä, oli paikalle saatu jo tuomarikin -me olimme kuin kokeessa ikään

Nika laitettiin jäljelle -ensimmäistä kertaa tälle keväälle. Näytti se vielä muistavan. Oli muuten vinkeää ajaa jälkeä, joka oli piilomerkitty! Omat harjoitusjäljet olen aina tehnyt avomerkeillä. Vaikka olin itse tehnyt tämänkin jäljen, olin aika kuutamolla, missä se jälki oikeasti menee -niin kovasti keskityin koiraan ja sen seuraamiseen. Nika tutki lähtömakauksen huolella, lähti käskemättä jäljelle reippaasti ja eteni ensimmäiselle makaukselle (ja kulmalle) ongelmitta, välillä tarkistellen hieman laajemmalti jäljen reunoja. Ensimmäiselle makaukselle Nika pysähtyi omatoimisesti, tutki paikan ja lähti sujuvasti oikeaan suuntaan jatkamaan. Hieman ennen toista makausta Nika hukkui jäljeltä hieman sivuun, törmäsi sitten makaukselta kääntyvään jälkeen ja palasi sitä pitkin toiselle makaukselle. Tultuaan tälle makaukselle oikeastaan siitä suunnasta, mihin olisi pitänyt jatkaa, ei Nika oikein ymmärtänyt mihin olisi mennyt ja lähti etsimään jälkeä ympäriinsä -tässä meni haahuiluksi ja koira palautettiin makaukselle. Siitä matka jatkui nopsaan oikeaan suuntaan ja oikein sujuvasti kaadolle asti, johon Nika pysähtyi taas aivan itse tutkimaan paikkaa. Kaadoksi oli laitettu peuran sorkka -sen Nika tönäisi muutamaan kertaan kuonollaan ja jatkoi veren haistelua ja kaivuuta.

Kommettina Nikan jäljestyksestä oli tuomarin taholta, että hyvin meni -jälkitarkkuus oli hyvä, samoin vauhti maastoon nähden ja työskentely makauksilla ja kaadoilla. Ainoa virhe tuli toisen makauksen kohdalla. Evästyksenä oli, että täysipitkä jälki vielä harjoitteluun riittävän vanhana ja tuollaisella jäljestyksellä siinä on hyvä mennä kokeeseen. Lopuksi tuomari vielä totesi ettei ollutkaan aikaisemmin kulkenut kessun perässä

Olipa hyvä saada asiasta jotain ymmärtävän kommentit Nikan jäljestyksestä! Kun omineen touhuaa eikä ikinä ole MEJÄ kokeissa käynyt tai nähnyt oikeasti asiansa osaavan koiran tekevän hommaa, on ollut vähän hukassa, mikä taso ja tarkkuus hommassa riittää. Tästä on hyvä jatkaa treeniä!
_________________
Outi Hälli -75
Giltsun Bronco "Osku" -01
Blue Nikabrik v.d. Aviflora Hof "Nika" -04
Pes Anserinus DorisDandelinDD "Doris" -03; yhteisomistuksessa

[Pirre]

Olipas vakuuttavan hyvin järjestetty kurssi ! Se antoi varmasti paljon lisää tietoa ja intoa harjoitteluun. Miltä tuntuu, menisittekö vielä tällä kaudella kokeeseen?
_________________
Pirre Puronvarsi
Storywood kennel
Kessut: Mauno -05, Mila -06, Aida -07, Solo -11 ja Misty -11
Mummolan kessut: Cola -03 ja Maikki -11

[Meini]

Tossa nyt olikin jo vähän ohjetta, miten toi verijälki alotetaan, mut onko siinä alkuopetusvaiheessa jotain mihin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota (niinkun tottiksessa pitää nuolla pilkkuja ku opettaa jotain alusta)? Kuullosti hauskalle touhulle, mut en ehkä ainakaan tässä vaiheessa ihan kokeita ajatelleen sitä harrastaisi, mut eihän sitä koskaan tiedä. Olisi siksi hyvä opettaa tekniikka koiralle kunnolla alusta asti, vaikka tällä hetkellä hupimielellä pusikossa verta roiskisinkin.

Mä haluisin kokeilla Kevin kaa kaikkia muitakin pk-juttuja, niinku raunioo yms, mut kaikki ne harjoitukset on niin kaukana ja mulla ei oo autoo. Pitää tyytyä tässä vaiheessa nyt omaks iloks touhuamaan!

[Outi]

Ensinnäkin, jälkihomma on juuri siitä mun mielestä niin kivaa, kun siinä ei nimenomaan tarvitse viilata sitä pilkkua -Nika luovuttajien kuninkaana aina vaan masentuu sellaisesta, "enkö mä nyt osannutkaan".

Alussa mä pitäisin mielessä muutaman jutun:
-pidä jälki lyhyenä (max. 100 m, voi olla selvästi lyhyempikin pennulle), jotta koiralla säilyy into loppuun asti
-aluksi hyvin tuoreelle jäljelle, jotta homma on helppoa
-kannattaa aloittaa jopa ihan omalta pihalta/lähimetsästä tai ylipäätään tutusta paikasta, että koiralla ei mene muuten ympäristön ihmettelyksi
-alkuun harjoittelua korkeintaan kerran viikossa tai harvemminkin sen mukaan miten koiralla intoa riittää -jälleen jotta koiralla riittää intoa
-aluksi suora jälki, makaukset (kulmat) ehtii ottaa mukaan selvästi myöhemmin
-kun koiraa laittaa ekoja kertoja jäljelle, anna tutkia alkumakaus rauhassa ja miettiä asiaa
-kun koira lähtee jäljelle ekoja kertoja, sen voi pitää hyvin lyhyessäkin hihnassa ja liki taluttaa hellästi jälkeä myöten, ei ainakaan laskea sitä kovin pitkälle harhailemaan -joku joskus sanoi, että liki kontata koiran kanssa sitä jälkeä alkuun. Totta kai, jos koira hokaa homman helposti ja pysyy jäljellä, niin antaa mennä itsenäisesti vaan -lähinnä siis olla mukana ja estää harhailut heti alkuun.
-jos koira ei meinaa lähteä eteenpäin ja alkaa katsella ohjaajaan päin apuja, sille voi näyttää suuntaa ja käyttää vaikka jotain arkielämästä tuttua käskyä, jolla on tottunut saaman koiran liikkeelle (meillä "hop-hop" tarkoittaa yleisesti, jotta nyt mennään eteenpäin tilanteessa kuin tilanteessa). Myöhemmässä vaiheessa jäljelle lähtöön alkumakaukselta voi yhdistää oman käskyn (meillä käsky on yksinkertaisesti "jälki")
-kehu rauhallisesti, kun koira alkaa seurata jälkeä, etenkin pennuille veren haju voi olla melkoisen jännä. Kehua saa ja pitää, mutta varo viemästä koiran huomiota jäljestä ylettömällä ja riehakkaalla kiittelyllä -kun menee hyvin ja koira toimii omatoimisesti, älä turhaa änge väliin.

Tässä jotain ehkä hajanaisia ohjeita Haaveilemme vielä, josko taas saisimme verijälkeä mukaan syksyn kessuleirin ohjelmaan, saas nähdä onnistummeko.
_________________
Outi Hälli -75
Giltsun Bronco "Osku" -01
Blue Nikabrik v.d. Aviflora Hof "Nika" -04
Pes Anserinus DorisDandelinDD "Doris" -03; yhteisomistuksessa

[Pirre]

Nostellaanpa tätä aihetta. Miten muilla kessulaisilla on jälkiharrastus edennyt?

Minä olen jatkanut uudella innolla ja aiempaa tavoitteellisemmin uuden pennun myötä . Solon kanssa yritän tehdä pohjat niin, että voisimme aikanaan mennä MEJÄ-kokeeseen. Muiden koirieni kanssa olen jäljestänyt lähinnä omaksi iloksi ja koiran aktivoimiseksi.

Solo, ikä 15 viikkoa, on ajanut nyt kolme jälkeä. Aloitimme sen ollessa 13-viikkoinen ja olemme siitä lähtien harjoitelleet kerran viikossa. Kaksi ensimmäistä jälkeä tein kotimetsään. Pituudet olivat 30 metriä ja 50 metriä. Ikää niillä oli noin 45 minuuttia. Veri kiinnosti Soloa selvästi, nenä toimi ja matka eteni, tosin vielä melko rauhallisesti ja siksakaten. Jäljestystekniikka oli tietysti aluksi hakusessa, mutta alkuharjoitukset olivat lupauksia herättäviä.

Kolmas jälki kulki vieraammassa metsässä ja oli pituudeltaan noin 70 metriä. Solo oli selvästi tässä välissä käsittänyt, mistä hommassa on kysymys . Se jäljesti nenä maassa, hyvällä vauhdilla ja varmasti edeten kaadolle saakka, jonka se kantoi ylpeänä autolle asti .

Syksy näyttää jatkuvan lämpimänä, joten jäljestyskelit jatkuvat vielä. Nyt kaikki metsään kessujen kanssa !
_________________
Pirre Puronvarsi
Storywood kennel
Kessut: Mauno -05, Mila -06, Aida -07, Solo -11 ja Misty -11
Mummolan kessut: Cola -03 ja Maikki -11

[Outi]

Hyvä Pirre, hyvä Solo!
_________________
Outi Hälli -75
Giltsun Bronco "Osku" -01
Blue Nikabrik v.d. Aviflora Hof "Nika" -04
Pes Anserinus DorisDandelinDD "Doris" -03; yhteisomistuksessa

[Pirre]

Solon jälkiharjoitukset osa 4:

Sololla on ikää nyt 16 viikkoa. Tänään pakkasta oli pari astetta, mutta maa oli edelleen sula ja lumeton. Päätin hieman helpottaa harjoitusta olosuhteiden takia, jotka arvelin aloittelevalle koiralle sulaa aluskasvustoa haastavammiksi. Jälki oli edelleen suora, pituus oli noin 50 metriä ja jäljelle lähdettiin nopeasti sen tekemisen jälkeen. Odottelin vain sen verran, että hajut ehtivät laskeutua. Matkalla oli kolme pientä namia välipalkaksi.

Jälkivarusteiden pukemisen jälkeen ja aloituspaikkaa lähestyttäessä Solo tiesi jo selvästi, mistä oli kysymys. Sillä oli kova into päästä jäljelle. Se työskenteli maavainuisesti kuono maassa ja tarkisteli muutaman kerran hajuvanan reunoja. Jarruttelin hieman liinasta menohaluja, jotta jäljestäminen ei olisi mennyt hätäilemiseksi. Se eteni määrätietoisesti kaadolle, nuuski loppumakauksen, söi tyytyväisenä namit ja omi kaadon kantaen sen metsästä. Vaihtokaupan jälkeen se suostui luovuttamaan kaadon poiskin .

Viiden vuorokauden sääennuste lupaa ensiviikolle uudelleen lämpenevää, joten hyvällä tuurilla jäljestyskelit jatkuvat yhä. Tavoitteena olisi saada Sololle vielä ainakin pari hyvää harjoitusta, jonka jälkeen opitut asiat voivat jäädä talvitauon ajaksi hautumaan.
_________________
Pirre Puronvarsi
Storywood kennel
Kessut: Mauno -05, Mila -06, Aida -07, Solo -11 ja Misty -11
Mummolan kessut: Cola -03 ja Maikki -11

[Pirre]

Solon jälkiharjoitukset osa 5:

Tein viime viikonloppuna Sololle viidennen jäljen. Ikää penskalla oli 4 kk. Jäljen pituus oli 125 metriä ja ikää noin tunti. Lämpötila oli nollan vaiheilla. Jäljestäminen sujui muuten hyvin, mutta yhdessä kohdassa Solo pyrki voimakkaasti sivuun jäljesltä. Jouduin jarruttamaan liinalla ja ohjaamaan Soloa varovasti oikeaan suuntaan. Sammaleen jääneiden jälkien perusteella joku oli siinä kohdassa kulkenut jäljen poikki ja levittänyt hajua. Harhajäljestä selvittyämme jäljestäminen sujui loppuun saakka hyvin ja ripeästi. Vauhdin liialliseen kiihtymiseen pitääkin kiinnittää huomioa, sillä ihannesuorituksessa koiran perässä pysyy tavallista kävelyvauhtia. Solo kantoi kaadon ylpeänä jälleen autolle asti .

Maa on edelleen lumeton ja huomiseksi on luvattu plussakeliä. Yritäme siis vielä ehtiä tekemään ainakin yhden jäljen ennen taukoa.
_________________
Pirre Puronvarsi
Storywood kennel
Kessut: Mauno -05, Mila -06, Aida -07, Solo -11 ja Misty -11
Mummolan kessut: Cola -03 ja Maikki -11

[Outi]

Ja sitten sinne kevään kokeeseen
_________________
Outi Hälli -75
Giltsun Bronco "Osku" -01
Blue Nikabrik v.d. Aviflora Hof "Nika" -04
Pes Anserinus DorisDandelinDD "Doris" -03; yhteisomistuksessa

[Pirre]

Näää, ei me vielä silloin taideta uskaltaa . Jos harjoittelu etenee hyvin, niin ehkä sitten syksymmällä voitais yrittää kokeeseen...
_________________
Pirre Puronvarsi
Storywood kennel
Kessut: Mauno -05, Mila -06, Aida -07, Solo -11 ja Misty -11
Mummolan kessut: Cola -03 ja Maikki -11

[Pirre]

Solon jälkiharjoitukset osa 6:

Sololla oli tässä vaiheessa ikää 18 viikkoa. Jälki oli edelleen suora, loivasti kaarteleva ja pituus oli noin 175 metriä. Lämpöä oli +3 astetta ja satoi tihkua. Jäljen ikä oli noin tunti. Talvikeleillä painaa hämärä päälle, joten jälki oli ajettava melko tuoreena. Siellä täällä nakinpaloja jarruttamassa vauhtia ja kulmaharjoittelun alkeina kaksi välimakausta, joilla oli myös nameja.

Sololla oli kova kiire jäljelle ja alkumatka meni nelivedolla. Jarruttelin hieman menoa liinasta. Alku sujui sinänsä hyvin, mutta kiireessä osa nakeista jäi huomaamatta ja ensimmäinen makauskin juostiin melkein yli. Puolen välin jälkeen enimmän höyryt oli päästelty ja Solo malttoi jo edetä rauhallisemmin. Viimeiset viisikymmentä metriä olivatkin jo oikein mallikasta jäljestystä . Jälkimmäisen makauksen se ilmaisi lyhyesti, nuuhkimalla sitä muutaman sekunnin samalla kun hotkaisi nakit. Loppumakaukselta löytyi Solon iloksi iso kasa nakkeja ja kauriin sorkka, jota Solo ylpeänä tutki ja kanniskeli.

---

Sololla on uusi ja hieno, oranssi jälkiliina. Sillä on hyvä jäljestää, sillä se ei ime kosteutta eikä tartu aluskasvillisuuteen.

Jäljestyssäiden jatkuminen on säennnusteen mukaan kiikun kaakun. Talvi ei näyttäisi ihan vieläkään olevan tulossa, mutta pikkupakkasia on luvattu. Jää siis nähtäväksi, vieläkö tänä vuonna päästään jäljelle.
_________________
Pirre Puronvarsi
Storywood kennel
Kessut: Mauno -05, Mila -06, Aida -07, Solo -11 ja Misty -11
Mummolan kessut: Cola -03 ja Maikki -11